Materiaalipankki

Vinkkejä yli- ja alivireyden tunnistamiseen ja säätelyyn.

Miten vireystilan vaihtelu näkyy ja mikä siihen auttaa.

Syvätuntoa aktivoivat toiminnat auttavat jäsentämään omaa oloa, tukemaan kehon hahmotusta ja tasaamaan vireystilaa.

Lista vireyttä tasaavista ja nostattavista aistimuksista.

Apuväline vireystilan tunnistamiseen ja näkyväksi tekemiseen.

Mitä siirtymätilanteet tarkoittavat ja miten niitä voisi helpottaa? Tutustu materiaaliin ja poimi juuri teidän perheelle sopivat vinkit.

Onko teilläkin siirtymätilanteet vaikeita? Olisiko näistä keinoista apua?

Auto-, juna- tai bussimatka edessä? Miten matka saataisiin mukavammaksi? Tässä muutama vinkki muistin virkistykseksi ja ideoikaa lisää.

Koulutyölista isommalle koululaiselle.

Miten tarttua päivän hommiin? Erilaiset muistilaput ovat yksi keino jäsentää päivän tehtäviä.

Mitä pitikään tehdä? Kirjoita se checklistaan ja ruksi tai yliviivaa tehdyt asiat.

Tuntuuko asioiden muutos arjessa työläältä? Älä työnnä koko pizzaa kerralla suuhun, vaan pilko se siivuiksi. Perheen kanssa yhdessä suunnitellessa syntyy samalla väritystehtävä.

Läksylistan avulla kaikki läksyt löytyvät samalta paperilta.

Tuli tehtyä ennen kuin ehti miettiä? Tämän työkalun avulla voi harjoitella oman toiminnan ohjausta.

Mitä tänään pitikään tehdä? Tehtävien ylös kirjoittaminen auttaa hahmottamaan, mitä tänään pitää tehdä ja mitkä asiat voi tehdä toisenakin päivänä.

Läksylistan avulla kaikki läksyt löytyvät samalta paperilta.

Mikä toiminta kaipaa pilkkomista pienempiin osiin? Seuraavilla sivuilla tyhjät pohjat tulostettaviksi.

Läksylistan avulla kaikki läksyt löytyvät samalta paperilta.

Läksylistan avulla kaikki läksyt löytyvät samalta paperilta.

Kanban taulu esimerkiksi koulu- tai työtehtäville.

Kanban taulu on yksi apukeino tehtävien jäsentämiseen. Taulua voi käyttää esimerkiksi koulu- tai työtehtävien tekemiseen. Mikä on tärkeää tehdä heti ja mikä voi vielä odottaa? Jo tehtyjen tehtävien siirtäminen Tehty-osioon tuottaa mielihyvää ja tuntuu palkitsevalta. Hyvin tehty!

Perhekalenteri auttaa hahmottamaan yhdellä silmäyksellä missä ja monelta kenelläkin oli menoja. Kokeilkaa käyttää myös kuvia.

Täppää perheenjäsenten menot viikko-ohjelmaan, niin pysytte koko porukka kärryillä siitä, kuka tekee, mitä ja milloin.

Tee omat perhearjen keinokortit. Mitä keinoja on jo käytössä? Mitä voisi vielä ottaa käyttöön?

Vinkkejä ja keinoja arkeen.

Arjen askeleita on työkalu perheen arjen kartoittamiseen. Toiselle sivulle voidaan kirjata perheen valitsema tavoite ja keinot, miten tavoitteeseen päästään.

Esimerkkejä keinoista, joilla lasta voi tukea ja auttaa onnistumaan.

Ohjannan keinoja, jotka sopivat ihan kaikille.

Miten lasta voisi tukea, kun pitäisi olla paikoillaan ja kuunnella? Nappaa tästä vinkki ja sovella omaan arkeen.

Millaisia terveisiä olisi tämän päivän kerho- tai harrastekerralta? Onnistumiset on syytä tehdä näkyväksi, sillä niistä saa vahvistusta.

Millaisia terveisiä olisi tämän päivän kerho- tai harrastekerralta? Onnistumiset on syytä tehdä näkyväksi, sillä niistä saa vahvistusta.

Ohjannan keinoja, jotka sopivat ihan kaikille.

Tarvitaanko toiminnassa jarrua? Tämä pikkupakka auttaa lasta tekemään vauhtia hidastavia valintoja.

Jäävuoren huippuna pulinaa ja hulinaa kerhossa. Pysähdy tuumailemaan, mitä pinnan alla takana voisikaan olla.

Fiilistaulun avulla nuori voi kertoa itselleen tärkeistä arjen asioista, kokemuksistaan ja niihin liittyvistä tunteista. Jokainen perhe voi käyttää taulua itselleen sopivalla tavalla. Fiilistaulun käyttäminen on rento yhteisen jutustelun hetki, jossa rupatellaan päivän tai viikon kuulumisia. Avaa idea ja tutustu tarkemmin.

Erilaisia arjen tilanteita ja niissä nousevia tunteita voi jälkikäteen purkaa ja pohtia esimerkiksi tällaisen työkalun kanssa. Itseymmärrys lisää myös kykyä säädellä tunteita.

Välillä on hyvä kääntää ajatukset myönteiselle ja pysähtyä huomaamaan hyvä ihan tavallisissa päivissä. Mikä olisi kiva palkinto bingon saavuttamisesta?

Tunteiden tunnistamista on hyvä harjoitella. Mikä tunnemittari sopii teille?

Apukeino tavoitteen saavuttamiseksi. Hyvä tavoite on riittävä pieni ja tekijälleen mahdollinen.

Miten toimia, kun kiukku ottaa vallan. Harjoitelkaa rauhallisessa tunnetilassa.

Miten toimia kun tunne on päällä.

Pelkoa on eri asteista ja se voi tulla erilaisena erilaisissa tilanteissa. Tunteen tunnistaminen on askel kohti tunteen säätelyä.

Mikä fiilis? Kerro se kissamaisesti.

Huolehdinko vanhempana omista tarpeistani? Mikä tuo ja vie voimavaroja? Olisiko tilanne syytä tarkistaa?

Neurokirjon lapsi saattaa tarvita uudet rakenteet, jotta arki sujuu, korona saattaa pelottaakin. Alla muutamia linkkivinkkejä muuttuneen arjen ensiavuksi, klikkaa alleviivauksia niin ohjaudut vinkkien äärelle.

Netti, some ja pelaaminen sisältävät huvia ja hyötyä. Entäpä jos niiden käyttö ei pysy enää hallinnassa. Tutustu vanhemmille suunnattuun oppaaseen, johon Karelia-ammattikorkeakoulun sairaanhoitajaopiskelijat ovat työstäneet tietoa teemasta.

Ideoita pienten lasten ja heidän vanhempiensa ryhmätoiminnan käynnistämiseen.

Maari Hirvonen & Tiitu Sipilä: Opinnäytetyö, Toimintaterapian tutkinto-ohjelma, Metropolia-ammattikorkeakoulu Printattava ohje videomuotoisen sosiaalisen tarinan tekoon, ohjeeseen liittyvä video lapsen kanssa katseltavaksi Youtubessa. Koko opinnäytetyö ladattavissa Theseuksesta.

Ideoita nuorten ryhmätoiminnan ohjaukseen.

Ohjaatko lasten tai nuorten ryhmiä? Tässä vihkosellinen vinkkejä, kuinka ihan jokainen osallistuja pääsee mukaan toimintaan ja tulee huomioiduksi. Nämä käyvät kaikkien ryhmien ohjauksen perusperiaatteiksi. Mukana myös muutama oiva ryhmämalli toteutusta vailla valmiina.