Tässä juttusarjassa päästämme äänen henkilökohtaiset avustajat.
Etsimme kesällä 2024 avustajia kertomaan omasta työstään. Millaista työ on? Miten he ovat päätyneet alalle?
Kuinka he kannustaisivat ihmisiä, jotka harkitsevat tälle alalle hakeutumista? Näihin ja muihin kysymyksiin saamme vastauksia avustajatarinoista.
Alan vaihtajasta avustajaksi
Teija on tehnyt töitä henkilökohtaisen avustajana noin 14 vuotta. ”Ennen tätä työskentelin pitkään leipurina, ja elämässä tuli
hetki, jolloin piti etsiä muun alan töitä. Kävin sosiaalialan kursseja, ja siellä tuli esille tämä avustajan työ.
Kokeilin, ja tykästyin heti. Ensimmäinen kokemukseni henkilökohtaisena avustajan oli, kun pääsin avun käyttäjän mukana
toiselle paikkakunnalle avustamaan häntä hääjuhliin.” Henkilökohtaisen avustajan työ on päätyöni, Teija kertoo.
”Teen töitä kuuden eri avun käyttäjän kanssa. Pisin nykyisistä työsuhteista on kestänyt jo 11 vuotta.
Jokainen ihminen ja kohtaaminen on erilainen, ja se oikeastaan on tämän työn suola. Avun tarpeet vaihtelevat, ja olen sitä,
mitä minulta toivotaan ja tarvitaan.” Teijan työ koostuu monipuolisista työtehtävistä, riippuen avun käyttäjien tarpeista.
Vapaa-ajan avustaminen sisältää esimerkiksi elokuvissa, teattereissa ja konserteissa avustamista. ”On käyty myös
ulkoilemassa ja paistamassa makkaraa”, Teija kertaa. ”Päivittäisissä toimissa avustaminen tarkoittaa, että olen ollut mukana
asiointireissuilla, olemme laittaneet yhdessä ruokaa tai siistineet avun käyttäjän kotia. Olen eräälle avun käyttäjälle myös
silminä eli esimerkiksi luen hänelle postit ja kuvailen luontoa, kun olemme ulkoilemassa.” Vaikka avustajan työhön ei suoraan
kuulukaan lääkehuolto, olisi äärimmäisen tärkeää, että avustajalla on jonkinlainen kokonaiskäsitys avun käyttäjän
terveydestä. Erityisesti silloin asialla on merkitys, jos avun käyttäjällä on sairauksiin tai sairauskohtauksiin liittyvä lääkitys,
joka pitää olla aina mukana.
”Näistäkin asioista kannattaa keskustella avoimesti, ja niin, että avustajalla on riittävästi tietoa asioista”, Teija pohtii.
Teija kertoo, että hän nauttii työstään. Aina ei toki ihmissuhdetyössä ole vältytty ristiriidoilta, mutta kaikesta on selvitty.
Erityisesti avoin kommunikaatio ja halu kuunnella toista auttaa ratkaisemaan tilanteita. Teija kertoo, että työssään hän
erityisesti pitää siitä, että kaikki ihmiset ovat erilaisia. tarpeet, ajatukset ja ideat. ”Se on sellaista elämän rikkautta,
kun vaihdetaan ajatuksia.” Teija on opiskellut myös viittomakieltä, ja pystyy hyödyntämään tätä erityisosaamistaan omassa
työssään. Ihmisten kohtaaminen ja auttaminen on Teijalle sydäntä lähellä.
Aktiivinen ja toisesta kiinnostunut työote
Teija kertoo erityisestä kohtaamisesta erään avun käyttäjän kanssa. Yhteistyön alkuvaiheessa selvisi, että kyseinen henkilö oli
päässyt avustajien kanssa vain kauppaan. Tätä Teija oli ihmetellyt, ja kysyi, että miksi näin on. Avun käyttäjä ei ollut
tohtinut pyytää muuta. Teija oli ottanut palan paperia ja kynän, ja sanonut, että nyt kirjataan kaikki ne paikat,
missä sinä haluat käydä. ”Ja sitten alkoi tulla sitä juttua. Avustajahan lähtee sinne, minne avun käyttäjä toivoo.
Vuosien myötä kävimme vaikka missä, ja hän pääsi paikkoihin, minne halusi.” Työ on vienyt Teijaa jopa ulkomaille saakka!
Aina kaikki ei ole mennyt ihan suunnitelmien mukaan, mutta matkoilta on jäänyt kaikille osapuolille hienoja
muistoja ja kokemuksia. Reissuista olisikin kerrottavana uskomattomia seikkailuja.
Teija kertookin, että hänelle tärkeää on paneutua toisen ihmisen arkeen ja elämään. On osattava ja uskallettava kysyä ja
pyytää tietoa. ”Sellainen aktiivinen ja toisesta kiinnostunut työote on tärkeää.” Teija painottaa, että liian omatoiminen ei
kuitenkaan saa olla. Toisen kotia ja elämää on tärkeä kunnioittaa aina. Teijan työssä asia korostuu myös hyvin käytännön
tasolla. Kun avustaa näkövammaista henkilöä, on tärkeä huolehtia, että avustaja huolehtii tavarat takaisin niille paikoille,
mistä ne on otettu. Näkövammainen ihminen ei löydä tarvitsemaansa tai voi tulla myös onnettomuuksia,
jos tavarat jätetään levälleen. Teija toteaakin ”Tarkasti on katsottava, että tavarat ovat siellä, missä pitää.”
Teija rohkaisee muitakin hakeutumaan alalle. Työhön kannattaa suhtautua avoimin mielin. Yhteistyölle ja luottamuksen
rakentumiselle pitää antaa aikaa. Eikä kannata luovuttaa, jos ei heti luonnistu.
”Ensimmäiset päivät eikä viikot vielä kerro kokonaisuutta.” Jos tulee epäilys, onko minusta tähän, niin todennäköisesti on.
Ihminen pystyy, vaikka mihin, kun on kiinnostusta ja halu oppia. Itseään ei kannata vähätellä. Tärkeää on myös jutella ja
kysellä eli kommunikoida sen henkilön kanssa, jota avustaa. ”Ajan kanssa oppii”, Teija kannustaa!
Lopuksi Teija kertoo vielä yhdestä tärkeästä kohtaamisesta, joka tapahtui korona-aikaan, ja jolloin lähes kaikki oli suljettu.
Teija tuli tapaamiseen sovitusti, ja haki avun käyttäjän asumisyksiköstä. He menivät keväisenä päivänä joen lähelle
bongaamaan lintuja. Teija oli varannut reppuunsa heille tuoretta kahvia, voileivät ja pullaa.
Tämä hetki oli ollut tärkeä myös avun käyttäjälle. Hän olikin asumisyksikköön palattuaan kertonut työntekijöille,
mitä oli yhdessä koettu. ”Pienillä asioilla voi saada toiselle hyvän mielen pitkäksikin aikaa”, Teija lopettaa.
