Hankkeen projektisuunnittelija Sari on siirtymässä uusiin tehtäviin kesälomansa jälkeen. Sari jakaa ajatuksiaan kuluneista vuosista digiosallisuutta edistävän työn parissa.
Digiosallisuus käsitteenä oli hyvin uusi vuonna 2018, kun minulle avautui mahdollisuus lähteä tekemään työtä sen toteutumisen eteen. Vuosien edetessä käsite on vakiintunut arkeen ja sen määritelmä on tarkentunut. Digiosallisuus tarkoittaa kykyä osallistua yhteiskunnan toimintaan hyödyntämällä digilaitteita, -sovelluksia ja -palveluita itselleen merkityksellisellä ja hyödyllisellä tavalla. Tämä on tärkeää, sillä elämme digitaalisessa maailmassa, jossa yhä useammat asiat hoidetaan verkon välityksellä.
Monelle meistä digimaailma tuo mukanaan paljon hyötyjä, mutta samalla se syrjäyttää. Digiosallisuuden toteutumisen esteet ovat todellisia ja moninaisia. Ne voivat johtua laitteiden, tietojen tai taitojen puutteesta. On tärkeää tunnistaa nämä esteet ja työskennellä aktiivisesti niiden poistamiseksi. Onneksi on jo olemassa monia tapoja tukea syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden digiosallisuuden toteutumista. #Ihan Diginä! (2018–2021) – ja Arki digittää (2021–2024) -hankkeet ovat kehittäneet toimintavuosiensa aikana useita toimintamalleja ja työvälineitä, joiden avulla voi tukea etenkin erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden digiosallisuutta. Olen saanut kunnian olla osa tätä kehittämistyötä jo lähes kuuden vuoden ajan, #Ihan Diginä! -hankkeen alusta saakka.
Näiden kuuden vuoden aikana olemme Sailan kanssa kohdanneet satoja digistä kiinnostuneita erityistä tukea tarvitsevia henkilöitä, digiosallisuuden edistämiseksi työtä tekeviä yhteistyökumppaneita sekä sosiaalialan ammattilaisia. Jokainen näistä kohtaamisista on osaltaan tuonut varmuutta siihen, että digiosallisuuden edistämiseksi tehtävä työ on tärkeää ja merkityksellistä. On ollut valtava ilo nähdä, kun erityistä tukea tarvitsevat henkilöt ovat oppineet uusia, itseä kiinnostavia digitaitoja. Erityisesti mieleeni on jäänyt hetki, kun toimija erään digisovelluksen käyttöä pitkään harjoiteltuaan hihkaisi ”Mie osasin!” En edelleenkään osaa sanoa, kumpi meistä oli tilanteessa enemmän riemuissaan, minä vai tämä kyseinen toimija.
Digiosallisuuden toteutuessa niin erityistä tukea tarvitsevilla henkilöillä kuin meillä kaikilla muillakin on entistä laajemmat mahdollisuudet vaikuttaa omaan elämään ja tehdä valintoja arjessa. Lisäksi digivälineet ja -palvelut tarjoavat meille mahdollisuuksia elinikäiseen oppimiseen, yhteydenpitoon ja vuorovaikutukseen toisten kanssa. Digiosallisuuden toteutuminen siis todella avaa ovia uusiin maailmoihin. Näin kävi myös minulle, uusi ovi avautui.
Vaikka tämän uuden oven avautumisen myötä Honkalampi-säätiön ovi kesälomani jälkeen sulkeutuu omalta osaltani, digiosallisuutta edistävien tekojen ovi pysyy edelleen auki siirtyessäni toisiin tehtäviin. On tärkeää muistaa, että jokainen meistä voi tehdä tekoja digiosallisuuden toteutumisen edistämiseksi. Voimme auttaa läheisiä digipulmissa, voimme jakaa omaa osaamistamme työyhteisöissä ja ennen kaikkea voimme omilla teoillamme ja sanoillamme ottaa kantaa siihen, että jokaisella ihmisellä tulee olla mahdollisuus olla tasavertainen digiyhteiskunnan jäsen. Digiosallisuus kuuluu meille jokaiselle.
Yhteisistä vuosista, kaikista kokemuksista, onnistumisista, yhteisestä oppimisesta ja etenkin Honkalammen kehittämistiimiä kiittäen, Sari
