Olen tavannut työurani aikana useita mahtavia ammattilaisia: sosiaalityöntekijä, psykologi, lakimies vain muutamia mainitakseni. He kaikki ovat myös vammaisia, mutta se ei ole asia, josta heidät muistan, vaan se timanttinen ammattitaito, jolla he työtään tekevät. Osalla heistä saattoi olla myös henkilökohtainen avustaja työpaikalla, mutta en tiedä – en ole koskaan kysynyt tai kiinnittänyt siihen huomiota. Mukautuksilla tai ilman he antoivat täyden työpanoksensa työnantajalle.
Usein vammaisten henkilöiden kohdalla puhutaan osatyökykyisyydestä. Toki on tärkeää tarjota erilaista työtä, ja mukautetulle työllekin on tarve niin työntekijöiden kuin työantajienkin puolelta. On kuitenkin erittäin hyvä tiedostaa, että oman alansa asiantuntija ja ammattilainen voi antaa täyden työpanoksen vammastaan huolimatta. Aina ei ole asianmukaista puhua osatyökykyisyydestä. Meistä kukaan ei ole kykenevä tekemään kaikkea tarjolla olevaa työtä. Osatyökykyisyyden sijaista olisi hyvä puhua täsmätyökyvystä.
Henkilökohtainen apu ja kuljetuspalvelut ovat tärkeä osa vammaisten henkilöiden työelämää. Ei kuitenkaan ole automaatio, että kaikki vammaiset ihmiset tarvitsevat henkilökohtaista apua tai he käyttävät kuljetuspalveluita. Nämä asiat ovat kuitenkin tärkeä pitää keskustelussa mukana, kun puhutaan vammaisten henkilöiden työllistymisen edistämisestä. Koronan takia myös etätyöt ovat monessa työpaikassa arkipäivää, ja etätyö mahdollistaa erilaisia ratkaisuja monille työntekijöille. Myös itselleni!
Työnantajan näkökulmasta tiedon puute tukipalveluista tai vammaisten henkilöiden mahdollisuuksista voi muodostaa rekrytointikynnyksen. Työnantajilla ei välttämättä ole myöskään riittävää ymmärrystä oman työpaikan esteettömyydestä. Työpaikalla tehtävät mukautukset eivät välttämättä aina ole isoja asioita. Ne voivat pienimmillään olla esimerkiksi sähköpöytä, työhuoneen järjestyksen vaihtaminen tai se, että palaverit pidetään eri tilassa kuin yleensä. Mukautukset ja niiden tarve ovat yksilöllisiä.
Kenenkään meidän työkyky ei ole stabiili läpi työuran. Oman elämäntilanteemme takia, voimme joskus joutua pyytämään joustoa ja muutoksia työhömme. Lisäksi meistä kaikki voivat jossain elämänsä vaiheessa sairastua tai vammautua. Nykyinen työnantajani on panostanut minuun ja ammattitaitoni ylläpitämiseen kohta 14 vuoden ajan: olisi sääli, jos omaa asiantuntijuutta ei voisi hyödyntää, jos sairastuu tai vammautuu.
Haluankin haastaa kaikki työnantajat pohtimaan rekrytointeja uudesta näkökulmasta. Lopuksi haluan tarjota valmiin tekstin, jonka voitte liittää tuleviin työpaikkailmoituksiinne, ja pystytte rekrytoimaan työyhteisöönne parhaan mahdollisen ammattilaisen. ”Korostamme toiminnassamme yhdenvertaisuuden toteutumista ja arvostamme monimuotoisuutta työyhteisössä. Valinnassa voidaan toteuttaa positiivista erityiskohtelua monipuolisen henkilöstörakenteen edistämiseksi. Tarjoamme esteettömät työtilat ja työntekijöille tehdään tarpeen mukaan kohtuullisia mukautuksia. (Vaihtoehtoisesti) Tilamme ovat pääosin esteettömät. Lisätietoja tiloista voit kysyä numerosta 050 …”
Lisätietoja tietoja aiheesta ja Esen tarjoamat linkkivinkit löydät artikkelin lopusta. 😊
Kirjoittajana toimi Esen yksikön vastaava
Sinikka
Miten edistää monimuotoisuutta rekrytoinnissa? | Työterveyslaitos (ttl.fi)
Vammaisten henkilöiden oikeudet | Yhdenvertaisuusvaltuutettu (syrjinta.fi)
Positiivinen erityiskohtelu | Yhdenvertaisuusvaltuutettu (syrjinta.fi)
Työllistyminen | Invalidiliitto
